Mitä hyvinvointi on?

Terveys on muutakin, kuin sairauden puuttumista. Se, ettei ihminen ole sairas, on vasta nollataso. Todellinen terveys ja hyvinvointi on jotakin, mitä rakentuu tämän nollatason päälle. Yleensä ihmisen terveyttä ja hyvinvointia kuvataan niin, että se koostuu kolmesta palasesta; psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta osa-alueesta ja nollatason ylittämisestä näillä osa-alueilla. Ihmisyys ei kuitenkaan typisty näihin kolmeen ulottuvuuteen, eikä varsinkaan niin, että ne olisivat toisistaan erillisiä palasia. 

Monet länsimaiset käsitykset terveydestä ja hyvinvoinnista, mukaan lukien kuvaus kolmesta hyvinvoinnin osa-alueesta, ovat peräisin WHO:n lausunnoista. Kuitenkin, jo alusta asti järjestön sisällä on tunnustettu myös ihmisyyden ja siten terveyden neljäs ulottuvuus; henkis-hengellinen tai eksistentiaalinen ulottuvuus. Tämän neljännen ihmisyyden osa-alueen ajatellaan vaikuttavan kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin samoin, kuin psyykkisen, fyysisen ja sosiaalisenkin. Tämä eksistentiaalinen ulottuvuus kiteytyy meille ihmisille tyypilliseen taipumukseen pohtia elämän perimmäisiä kysymyksiä, kuten kärsimystä, kuolemaa, arvoja, merkitystä tai moraalia. Se voi näyttäytyä myös uskonnollisuutena tai institutionaalisesta uskonnosta irrallisena hengellisyytenä, kuten uskona enkeleihin, erilaisten rituaalien voimaan, energiahoitoihin, hahmottomaan johdatukseen tai korkeampaan voimaan.  

Viime vuosina eksistentiaalisen terveyden ja hyvinvoinnin käsite on yleistynyt useiden alojen tutkimuksessa. Ajatus siitä, että suhtautumisemme elämän rajallisuuteen, merkityksellisyyden kokemus tai arvojemme mukainen elämä vaikuttaisivat hyvinvointiimme, ei kuitenkaan ole uusi. 1900-luvun puolen välin tienoilla psykiatri Viktor Frankl nosti eksistentiaalisen hyvinvoinnin teemat psykologian tutkimuksen piiriin. Hän havaitsi, että ihminen voi sairastua, jos hänen eksistentiaaliset tarpeensa, kuten merkityksellinen elämä, ei syystä tai toisesta täyty.  

Miltä eksistentiaalinen hyvinvointi näyttää?

Eksistentiaalisella terveydellä tarkoitetaan siis sitä, että ihmisyytemme kuuluva henkis-hengellinen ulottuvuus voi hyvin, toisin sanoen, eksistentiaaliset tarpeemme ovat riittävässä määrin täyttyneitä. Tämä tarkoittaa konkreettisemmin esimerkiksi sitä, että pystymme käsittelemään elämän ja oman ihmisyytemme rajallisuutta tai kokemaan ja ylläpitämään toivoa vaikeuksien keskellä. Eksistentiaalinen hyvinvointimme  ei edellytä sitä, että olisimme uskonnollisia tai harjoittaisimme jotakin hengellisyyttä sinänsä. Eksistentiaalista hyvin- ja pahoinvointia esiintyy sekä uskonnollisten että uskonnottomien ihmisten keskellä. Vaikutusta on lisäksi omilla ajattelun, maailmassaolemisen ja merkityksenrakentamisen tavoilla, ei vain jonkin tietyn uskomusperinteen mukaisilla vastauksilla. 

Eksistentiaalisen hyvinvoinnin itsearviointi ei välttämättä ole kovin helppoa, varsinkin, jos tällainen ihmisyyden ulottuvuus on itselle etäinen ajatus. Eksistentiaalinen hyvinvointi näyttäytyy esimerkiksi seuraavina kykyinä tai ilmiöinä: 

• Tiedostan ja hyväksyn, että kuolen varmasti ja siitä huolimatta elän iloiten ja nauttien. Kuolevaisuuteni selkeyttää minulle niitä asioita, joita priorisoin ollessani vielä elossa.  

• Tiedostan ja hyväksyn elämän näennäisen merkityksettömyyden, ihmisen pienuuden universumin mittakaavassa, sen, että koen väistämättä joskus merkityksettömyyttä ja sen, että merkityksellinen elämä on jotakin, minkä rakennan itse suhteessa itseeni, muihin ja mahdollisesti korkeimpaan voimaan. 

• Tiedostan ja hyväksyn, että olen täysin riippuvainen muista ihmisistä ja kaikesta muusta elämästä ympärilläni. Samaan aikaan minussa on osia, jotka ovat vain minun saavutettavissani ja niiden osalta olen itsenäinen ja erillinen muista.  

• Tiedostan ja hyväksyn, että vaikka olen vapaa, minua ohjaavat ja rajoittavat maailman realiteetit ja valtarakenteet, joihin en voi aina vaikuttaa ja joudun siksi joskus tekemään vähemmän mieluisia päätöksiä, jotka kuitenkin ovat tarpeen. 

• Tiedostan ja hyväksyn, että elän ja koen kaiken kehossani ja sen kautta, ja että kehoni on samaan aikaan sekä vahva ja pystyvä toimija että hauras, haavoittuva ja vastaanottaja. 

Eksistentiaalinen terveys ja hyvinvointi tiivistyy kykyyn elää ja levätä tällaisten jatkuvien jännitteiden ja ristiriitojen keskellä tietoisena siitä, ettei itsestä tai eletystä elämästä koskaan tule täydellistä, hallittavaa tai sileää. Tällainen kyky nousee hyvin vahvasti kyvystämme luoda, rakentaa ja muokata erilaisia merkityksiä, joita asioille ja elämälle annamme. Jotkin merkitysrakenteet toimivat joustavammin ja paremmin hyvinvointimme kannalta ja auttavat eteenpäin silloin, kun jokin eksistentiaalinen “raja” tulee vastaan; esimerkiksi epäonnistuminen, kuolema, kehon hauraus tai jokin vapauttamme rajoittava olosuhde. 

Mikään aiemmin mainituista neljästä hyvinvoinnin osa-alueista ei ole toisistaan irrallinen. Ne ovat jatkuvasti vuorovaikutuksessa keskenään ja ovat päällekkäisiä tai sisäkkäisiä. Kaikki vaikuttavat toisiinsa hyvässä ja pahassa. Jos sairastun fyysisesti, on siihen voinut vaikuttaa sosiaalinen tai psyykkinen pahoinvointini, tai sitten ei. Fyysinen sairastuminen puolestaan luo usein isoja haasteita psyykkiselle ja vaikkapa eksistentiaaliselle hyvinvoinnille, mutta ei väistämättä romuta niitä. Kukaan meistä ei kuole fyysisesti terveenä, mutta eksistentiaalisesti terveenä voi kuolla kuka tahansa. 

Keinoja vahvistaa eksistentiaalista hyvinvointia

Oman eksistentiaalisen hyvinvoinnin vahvistamiseen on toisinaan haastava antaa samanlaisia konkreettisia keinoja, kuin vaikka fyysisen hyvinvoinnin vahvistamiseen. Mutta esimerkiksi seuraavista voi aloittaa: 

• Altista itsesi kuolevaisuudelle. Vieraile hautausmaalla tai pohdi seuraavaa: “En tiedä milloin kuolen, mutta tiedän, että se tapahtuu jonakin päivänä. Koska elämäni on rajallinen, mikä on minulle tänään tärkeää? Mihin haluan suunnata energiani ja aikani?” 

• Koita sanallistaa elämäsi tärkeimpiä päämääriä. Mihin suurempaan, pidempiaikaiseen elämän tavoitteeseeni tämän hetken arjen irralliselta tuntuvat asiat liittyvät? Miten näennäisesti merkityksettömät asiat voivat palvella tätä tavoitetta? 

• Vahvista kehoyhteyttä ja -hyväksyntää. Mitä viestejä ja tuntemuksia kehosi lähettää? Toimi niiden mukaan.  

• Vahvista luontoyhteyttä vaikka näin: Vietä aikaa luonnossa muutaman kerran viikossa min. 15 minuutta. Tarkkaile luonnon muutoksia valon, kasvien tai lumen laadun sekä eläinten äänten suhteen. Huomaatko säännönmukaisuuksia tai  kausien muutoksia? Suomessa on valtava määrä mikrovuodenaikoja eli vuodenaikojen sisällä pieniä jaksoja, jotka ovat selkeästi toisistaan erilaisia. Koita havaita niitä.  

Pieni huomautus kuitenkin vielä. Iso osa aikamme hyvinvointipuheesta kannustaa kehittämään itseään, oppimaan uutta ja optimoimaan elämän eri osa-alueita. Siinä ei sinänsä ole mitään väärää, mutta eksistentiaalinen hyvinvointi on ennen kaikkea kykyä elää keskeneräisyyden, tietämättömyyden ja ei-optimaalisen elämän keskellä.  Optimoinnin sijasta sitä kasvattaa ennemminkin sen tarkastelu, mitä minussa herää, kun kohtaan elämäni ei-optimaalisia olosuhteita tai tapahtumia, ja miten pystyn hyväksymään ne merkityksellisinä osina omaa elämänpolkuani.